Pakkoruotsin lisäksi nämäkin suomenkielisten minäkuvaa sotkevat asiat pitäisi kieltää

av Janne Wass

Maanantaina 26.9.2022 Perussuomalaisten julkaisema ”Suomalaisuusohjelma” nostaa esille tärkeän yhteiskunnallisen ongelman, nimittäin sen että koulun pakollinen ruotsin kielen opetus häiritsee suomalaisten minäkuvaa. Ohjelman mukaan ns. pakkoruotsia pitäisi näin poistaa opetussuunnitelmasta. Ehdotus on mielenkiintoinen, mutta mielestäni se ei mene tarpeeksi pitkälle. Tässä kolumnissa annan Perussuomalaisille esimerkkejä muista ruotsinkielisistä vitsauksista, joita pitäisi johdonmukaisesti myöskin kieltää suomalaisten minäkuvan parantamisen nimessä. Jostain syystä ne kaikki alkaa M:llä. 

En ole ollut tietoinen ruotsin kielen näin vakavasti sotkevan suomenkielisten itsetuntoa, mutta tämän minulle selvittyä, kirjoitan tietenkin tämän tekstin suomeksi. 

1. Maamme laulu. Suomalaisten minäkuva ei ole tiettävästi koskaan niin häiriintynyt kuin voittoisan kiekko-ottelun jälkeen, kun kymmenet tuhannet fanit pakotetaan laulamaan Johan Ludvig Runebergin alunperin ruotsiksi kirjoitettua “Vårt land”-laulua. Julius Krohn ja Paavo Cajander sittemmin salakavalasti käänsivät Runebergin runon suomeksi, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että ”Maamme laulun” ensisijainen tarkoitus on ”syyllistää suomenkielisiä”, kuten ohjelma sen ilmaisee. Säveltäjä Fredrik Pacius oli toki saksalainen, mutta valitettavasti hänkin puhui ja kirjoitti Suomessa asuessaan pääsääntöisesti ruotsia. (Runebergintorttua sallitaan, mutta vain 5 helmikuuta, jonka nimeä muutetaan ”Runebergin päivästä” ”Torttupäiväksi”.)

2. Muumit. Kaikkien suomenkielisten harmiksi Tove Janssonin peikot liitetään Suomeen melkein yhtä innokkaasti kuin Kimi Räikkönen. Ensimmäinen Muumi-teos Småtrollen och den stora översvämningen ilmestyi 1945, ja antoi lähtölaukauksen suomenkielisten minäkuvan rappeutumiseen, jonka vaikutukset näkyivät selvästi jo vuonna 1995, kun koko Suomi huijattiin kiekkomestaruuden jälkeen laulamaan ruotsinkielistä voittolaulua. Ensimmäiset Muumi-sarjakuvat julkaistiin kommunistisessa Ny Tid-lehdessä 1947, mistä pyydämme näin jälkikäteen syvästi anteeksi. 

3. Mä oksalla ylimmällä. Zachris Topeliuksen runosta rustattua laulua tunnetaan myös nimellä Kesäpäivä Kangasalla”, mutta se on Maamme laulun” tavoin kirjoitettu ruotsiksi nimellä En sommardag i Kangasala”, ja edustaa härskiä ruotsin kielen soluttautumista suomalaiseen kulttuuriin. Sen mukana roskalavalle joutaa tietenkin myös Välskärin kertomukset, Sylvian joululaulu”, sekä koko Topeliuksen tuotanto, joka on kokonaan kirjoitettu ruotsiksi – ja tottakai ukko itse.  

4. Mannerheim. Tove Jansson sentään osasi auttavasti suomea, mutta marsalkkahan puhui mieluummin venäjää tai saksaa, äidinkielenään tietenkin ruotsia. Näin ollen Vasemmistonuorethan olivat Perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla esittäessään marskin patsaan siirtämistä. 

Nämä ovat tietenkin vain jäävuoren huiput, ja on olemassa tuhansittain muita suomenkielisten minäkuvaa sotkevia seikkoja, joita Perussuomalaiset voivat nostaa esille, vaikka yhden päivässä. Ainakin eduskuntavaaleihin saakka. 

21 kommentarer

Thomas N. 27 september, 2022 - 21:02

På grund av mina egna inlärningssvårigheter har jag rätt lätt för att förstå påståenden om att ett helt ointressant språk faktiskt kan påverka studiemotivation, vilket sannfinländarnas finskhetsprogram beskriver som ett kännbart problem ”bland män och studeranden inom tekniska ämnen”.


Över lag är avsnittet om språkpolitik, rent i sak, bland det minst knäppa i sannfinländarnas program, men ribban är förstås inte hög. Genom direkta ordval och sammanhanget i sig är unkenheten och brunhögervurmandet förstås lika tydligt i språkavsnittet som i hela programmets offermentalitet och klagomål om högljudda minoriteters övertramp mot ”folkets självbild”.


Eftersom kritiken mot tvångssvenskan i dagspolitiken förpassas till att förbli sannfinländarnas särintresse används ämnet i finskhetsprogrammet helt uppenbart som återkoppling mot samtidens universalpopulära teman inom högerns identitietspolitik.


Någonting man som svenskspråkig i Finland vill hålla koll på hädanefter är graden till vilken sannfinländarna försöker och lyckas koppla ihop svenskhat med här populära, ofta importerade kulturkrigsteman: suspekt kosmopolitiskt leverne, så kallad kulturmarxism, woke-värderingar, cancel-kultur, intersektionell feminism.


Alla de här sakerna ondgör sig sannfinländarnas finskhetsprogram över. Frågan är hur långt sannfinländarna tänker gå i sin retorik, på en skala som utmynnar i att förknippa svenskheten i Finland med globalism, förmodligen i trippelparentes.


Jag hänvisar till i HBL citerade historikern Oula Silvennoinen som forskat i fascism och extremhöger i Finland:


”I [sannfinländarnas] referensgrupp har ambitionen att skapa ett starkt och enigt folk alltid förutsatt att krossa, fördriva och tysta interna fiender. Inte är det märkligare än så”.

Reply
Mikael Nyberg 29 september, 2022 - 22:51

Finland är ett tvåspråkigt land. Både på finska som på svenska. Detta är i grundlagen fastställt. Finskspråkiga hushåll måste se till att deras barn har läroböcker på finska liksom svenska hushåll likaså. Det handlar ju om att respektera och vara stolt över att vi i Finland har två nationalspråk. Gift med frun som är från Imatra, vi förstod inte varandra språkligt då det begav sig, idag pratar vi svenska o finska, kors o tvärs. Våra barnbarn likaså. Vi har inget problem med vår självbild till skillnad från sannfinnländarna.

Reply
Jenny Eliasson 27 september, 2022 - 23:16

5. Mikael Agricola, suomen kirjakielen isä. Hänkin oli ruotsinkielinen.

Reply
Ny Tid 28 september, 2022 - 09:51

Kiitos kommentista! Agricolaakin mietin, mutta itse asiassa tutkijat eivät tiedä puhuiko Agrocila äidinkielenään suomea tai ruotsia.
/Janne

Reply
Ralf Wadenström 28 september, 2022 - 01:02

Bästa satir jag läst på länge.

Reply
Eini Kosonen 28 september, 2022 - 11:21

Ehkä kolumnin ansioita lisäisi se, että siinä olisi taustoitettu suomen kielen asemaa esim. tekstissä mainitun Topeliuksen aikana. Topeliushan eli 1818-1898, eli noin 150 vuotta sitten. Vasta 150 vuotta sitten Suomi sai virallisen aseman Ruotsin kielen rinnalla ja perustettiin esim. suomenkielinen opettajaseminaari.
Ruotsin vallan aikana valtaa pitävät eivät ehkä nähneet tarpeelliseksi kehittää suomen kielistä koulutusta. Toki Ruotsin vallan aika loppui 1800-luvun alkupuolella, mutta ruotsin kielen valta-asema ei päättynyt saman tien. Kolumnisti siis vertailee kahden epätasa-arvoisessa asemassa olleen kielen saavutuksia, ikäänkuin suomen kielelläkin olisi jo voinut saada kirjasivistystä oppilaitoksista, kuten ruotsin kielellä.
Toki ymmärrän, että kolumnisti haluaa kirjoituksellaan tuoda esille ruotsin kielellä tehtyjä kulttuuritekoja, joita ilman olisimme jääneet, ilman Ruotsin vallan aikaa, mutta tuollainen historian variaatio olisi varmaan vaikuttanut muuhunkin. Olisivatko esim. Ruotsista tulleet ristiretket jääneet tekemättä?
Kolumni on toki hauska, mutta kun historiaa käytetään valikoiden, jää hauskuus osin ontoksi.
Ja pahoittelen, että kirjoitan suomeksi, sillä osaan sitä paremmin, vaikka luenkin mielellään myös ruotsin kielistä kirjallisuutta.

Reply
Ny Tid 28 september, 2022 - 18:10

Kiitos kommentista!
Olet tietenkin oikeassa, mutta ajatukseni oli tuoda esille sellaisia kulttuuripiirteitä jotka vielä tänä päivänäkin mielletään osana suomalaista kulttuuria, eivätkä niinkään koeteta ”suomenkielisten minäkuvaa” häiritseviksi tekijöiksi, vaikka niiden tekijät ovat jossain määrin olleet umpiruotsinkielisiä.
Ns. pakkoruotsista voidaan toki keskustella, mutta se että ruotsin opetus häiritsisi suomenkielisten minäkuvaa on ehkä huonoin kuulemani argumentti tähän saakka.
/Janne

Reply
Peter Stadius 28 september, 2022 - 11:47

Du glömde Snellman, skrev bara på svensks

Reply
Ny Tid 28 september, 2022 - 17:58

Jo, men han börjar inte på M. 😀
/Janne

Reply
Gunn Gestrin 28 september, 2022 - 17:05

utmärkt svar på Sannfinländarnas nya sannngar!

Reply
Johan George Mångård 29 september, 2022 - 06:44

Varför är den här kolumnen på finska, och med så många grova språkfel? (Ursäkta eventuella språkfel eftersom min syn är ganska dålig.)

Reply
Ny Tid 29 september, 2022 - 11:44

Hej Johan! Den är på finska främst i humoristiskt syfte. Jag beklagar språkfelen. /Janne

Reply
Jan von Plato 29 september, 2022 - 17:06

Som en som fick laudatur i ”ainekirjoitus” vid ett finskt lyceum konstaterar jag, att språkfelen i artikeln inte alls var grova. De var faktiskt nästan ingenting alls i jämförelse med det en typiskt finsk skribent skulle begå med svenskan. Vänlig hälsning, Jan von Plato, före detta svensk professor i filosofi vid Helsingfors universitet

Reply
Ny Tid 29 september, 2022 - 18:23

Tack, vilken lättnad! 😀
/Janne

Reply
Ossi Kähmi 29 september, 2022 - 09:47

Keskustelussa toistuu sana ”sannfinländarna”. Minun ruotsinkielinen korvani pitää sitä huonona ja epätarkkana. Perussuomalaiset minun kotikielessäni ruotsiksi on ”urfinnarna”. Dvs. folk som knappast hört någon tala svenska.

Reply
Ny Tid 29 september, 2022 - 11:43

Olet oikeassa. ”Sannfinländarna” käyetetään siksi, että se on puolueen virallinen nimi ruotsiksi.

Reply
Esa J. Rintamäki 29 september, 2022 - 11:21

Olen ollut rautatieharrastaja jo 1970-luvulta alkaen, ja minua kiinnostavat Dm7-kiskobussit (Lättähatut, eli Platthattor, eli rälsbussar) liitevaunuineen. Näillä vaunuilla oli vahvat ruotsalaiset juuret: Hilding Carlsson Uumajasta oli kehitellyt vastaavat moottorivaunut tarjottavaksi Ruotsin SJ:lle. SJ kuitenkin oli suunnitellut ja ottanut liikenteeseen omana työnään Y6-tyypin rälsbussit, jotka poikkesivat Carlssonin mallista. Carlssonin mallin lisenssi kuitenkin ostettiin Suomeen, Valmetin valmistettavaksi.

Minulla on aiheesta ruotsinkielisiä kirjoja. Siitä että ymmärsin ruotsia, saan kiittää juuri sitä kuuluisaa pakkoruotsia. En ole koskaan länkyttänyt sitä vastaan, ei tarvita muuta kuin edes pikkuvilkaisu Fennoskandian karttaan!

Muuten, herra Carlsson itseasiassa oli koko rälsbussi-idean isä, jo vuonna 1932.

Perussuomalaisille ei kelpaa muut kuin osaamattomat ja tyhmät puolueensa jäseniksi.

Reply
Marcus Hellman 30 september, 2022 - 07:49

Jag gillar satiren men nu borde vi kanske gräva ner stridsyxan och koncentrera oss på att skapa en trevlig gemenskap i vårt land 🙂

Reply
Jyke 30 september, 2022 - 09:03

Kolumnistin kielitaidosta päätelken ruotsinkielisille ei ole ollenkaan pakkosuomea. Pitäisikö olla?

Reply
Ny Tid 30 september, 2022 - 09:20

Hei Jyke! Yritän parhaani, mutta kielivirheitä esiintyy tietenkin jonkin verran tekstissä, suomi kun on verrattain vaikea kieli oppia. Suunnilleen minun tasolle pääsee jos lukee suomea kolmannesta luokasta yo-kirjoituksiin ja olenkin suht. ylpeä siitä että uskallan epävarmuudestani huolimatta kirjoittaa tällaisen kolumnin suomeksi, vaikka tiesinkin että näitä sun tyyppisiä kommentteja tulee tietenkin. Haastan sinutkin kirjoittamaan rohkeasti ruotsiksi vaikka teksti ei olisi kieliopillisesti täydellinen!
/Janne

Reply
Irmeli Huhtamäki 2 oktober, 2022 - 19:16

Till den finskspråkiga damen vill jag småpetigt kommentera, att på finska skriver man inte Ruotsin kieli, utan ruotsin kieli – o inte ruotsin kielinen, utan ruotsinkielinen etc. Så finska är inte så lätt för oss finsktalande heller…. Mvh/ Irmeli

Reply

Lämna en kommentar


Denna webbplats använder Akismet för att minska skräppost. Lär dig hur din kommentardata bearbetas.